Vauvauinti

Vauvauinti on vauvojen ja vanhempien yhteinen, koulutetun ohjaajan valvoma monipuolinen, lapsen ehdoilla tapahtuva, leikkihetki puhtaassa ja lämmitetyssä vedessä. Vauvauinnin tavoitteena on tehdä lapsesta veden ystävä. Ihanteellisin vauvauinnin aloittamisikä on 3-5 kuukautta. Silloin lapsen valveillaoloaika on tarpeeksi pitkä ja hän jaksaa liikkua enemmän. Lapsen tulee painaa vähintään 5 kg, jotta hän pysyy lämpimänä vähintään 32 asteisessa vedessä.

Aloittavan vauvan kanssa etenemme maltillisesti lapsen temperamenttiin tutustuen ja antaen hänelle aikaa ottaa selvää uudenlaisesta ympäristöstä. Samalla myös vanhemmat saavat aikaa harjoitella lapsen käsittelyä vedessä. Leikimme virtaavan veden kanssa ja jokainen lapsi saa mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä virtaavasta vedestä omilla kasvoillaan. Kun lapsi on tyytyväinen, aloitamme ensimmäiset pienet sukellukset, jotka vähitellen pidentyvät taitojen karttuessa. Tässä vaiheessa aikuisten maltti on erityisen tärkeää!

Edistynyt vauva hallitsee jo sukeltamisen taidon. Sukeltamisen määrää tärkeämpää on keskittyä onnistuneisiin sukelluksiin, jotka lapsi kokee itselleen mieluisaksi. Sukellustilanteen välttely tai yskiminen sukelluksen jälkeen kertoo siitä, että sukelluskokemus ei ole ollut lapselle mukava. Kun lapsi pyrkii itse veden alle olemme onnistuneet tekemään lapsesta todellisen veden ystävän. Tavoitteenamme onkin mahdollisimman varhain pyrkiä sellaisiin sukelluksiin, joissa aloitteentekijä on lapsi itse!

Vuoden ikäinen uimari alkaa pian viihtyä omilla jaloillaan ja pystyasento sekä kävelemisen opettelu mullistavat hänen maailmansa. Näin tapahtuu myös vedessä. Aikuisen ote alkaa tuntua rajoittavalta, ja lapsi tarvitsee omaa tilaa. Veden alla on turvallista olla ja lapsi menee sinne mielellään. Moni uimari osaa jo sukeltaa vanhempiaan taitavammin. Nyt on aika nauttia vapaudentunteesta veden alla.

Vauvauinti aloitetaan aikaisintaan 3kk ikäisenä ja 5 kg painoisena. Ennen vauvauinti-ikää vauvaa voi kylvettää ammeessa hieman viileämmässä vedessä (vauvauinti vesi 32 asteista), jotta vesi tulisi tutuksi. Vauvauinti on viikon laatuaika koko perheelle, jossa vauvan kehitystä on mahdollista seurata koko perheen voimin. Vauvauinti sujuu parhaiten, kun vauva on levännyt sekä kylläinen. Vauvan syöttämistä n. tunti ennen ryhmän alkua on kuitenkin syytä välttää, jotta pukluilta altaassa vältyttäisiin. On hyvä pyrkiä noudattamaan vauvan normaalia heräämisrytmiä vauvauintiaamuisin.
Saksalan uimahalli on turvallinen vauvauintipaikka, joka täyttää ohjaajien koulutuksen, toimintatavan, veden laadun sekä turvallisen vauvauintiympäristön kriteerit. Vesi on vauvauinnissa 32 asteista.

Jos lapsi on kauden alkaessa alle 3 kk? Näissä tilanteissa voit ilmoittautua ryhmään mukaan. Emme valitettavasti voi kuitenkaan taata paikkaa ryhmässä. Täytäthän ilmoittautumisen lapsen syntymäajalla ja nimellä (jos tiedossa) tai kirjoita lisätietoihin arvioitu lapsen syntymäaika. Olemme sinuun yhteydessä viimeistään siinä vaiheessa, kun iän puolesta voisitte ryhmässä aloittaa. Jos tilaa on, niin ryhmissä voi aloittaa kesken kauden ja tämä huomioidaan kausimaksussa.

Vauvauinnissa kaikki käyttävät uimapukua tai uimahousuja. Vauvan uimapuvun tai uimahousujen on oltava napakkalahkeiset. Napakka lahje pitää mahdollisen kakkavahingon uikkarin sisällä. Jos uimapuku ei ole lahkeellinen, on käytettävä uimavaippaa.

Vauvauintiin on hyvä tulla hyvissä ajoin, jotta ennen tunnin alkua on ennätetty rauhassa riisuutua sekä peseytyä. Niin pukuhuoneessa kuin suihkussakin, laita valmiiksi ensin itsesi. Vauva voi odottaa lämpöisenä sitterissä. Vauvalle nopea pesu ja uikkarit päälle. Uikkareissa tulee olla napakat lahkeet tai sen alla voi käyttää uintivaippaa. Vauvaa pidetään turvaistuimessa pyyhkeessä kunnes menette veteen. Hallilta löytyy yksi sitteri lainaksi, jollei turvakaukaloa ole käytettävissä. Turvakaukalo/sitteri kannattaa suojata esim. muovitetulla froteella.
Hyvä hygienia on turvallisen vauvauinnin perusedellytys. Mitä puhtaampana menette altaaseen, sitä puhtaammassa vedessä vauvamme uivat.

Ensimmäisellä uintikerralla altaalla käydään läpi tarkempi vauvauinti-info: yleisestä vauvauinnista, toimintaohjeet. Tässä vaiheessa on hyvä mahdollisuus kysyä ohjaajalta, jos joku asia askaruttaa vauvauintiin liittyen. Lähetämme kaikille etukäteen vastuulomakkeen. Tuothan tämän ensimmäisellä uintikerralla täytettynä mukaan. Lomake on mahdollista täyttää aulassa ennen uinnin alkua.

Tullessasi uimahalliin, ota aulasta avainkortti pukukaappiin (kassahenkilökuntaa ei ole paikalla) ja mene omatoimisesti pukuhuoneeseen.

Ennen altaaseen menoa merkataan uimareiden määrä liitutaululla olevaan nimilistaan: esim. äiti + isä + vauva = 3.
Altaalle tullaan turvaistuimen kanssa, sillä sinne on helppo mennä hetkeksi vaikka lämmittelemään. Altaaseen mennään varovasti vauvan ilmeitä ja eleitä tarkkaillen. Vauvaa pidetään lähellä äitiä ja isää, jolloin turvallisuuden tunne sekä katsekontakti säilyvät. Jos ensimmäinen kerta tuntuu pelottavalta on siitä hyvä mainita ohjaajille, jotka mielellään ottavat vauvan tutustumaan veteen. Jos vanhempia pelottaa, vauva aistii sen helposti. Ensin keskitytään tarkkailuun; vauva tarkkailee vanhempia ja vanhemmat välittävät iloa ja turvallisuutta vauvalle, vuorovaikutus on tiivistä. Myöhemmin vauva kiinnostuu leluista ja myös muista lapsista.
Ensimmäisellä kerralla tutustutaan ympäristöön ja kokeillaan eri vauvauintiotteita ja –asentoja. Myös lauluja ja leikkejä käydään läpi. Ensimmäisillä kerroilla vauvauinti saattaa jäädä lyhyeksi. Pois kannattaa lähteä ennen kuin vauvalle tulee vilu, nälkä tai väsymys. Seuraavaksi kerraksi vauvalle on jo kertynyt enemmän voimia, jolloin uintiaika lähenee puolta tuntia.

Ohjaaja ja vanhemmat asettuvat lapsen tasolle ja seuraavat lapsen eleitä ja ilmeitä saadakseen selville, mistä lapsi sillä hetkellä pitää ja mitä hän tahtoo. Vauva pitää yleensä asioista, jotka tukevat hänen senhetkistä kehitystään. Lapselle esitellään uusia asioita, näytetään mallia, rohkaistaan ja kehutaan, mutta annetaan myös keskittyä tekemisiinsä ja sallitaan lukuisat toistot eikä turhaan estellä lasta. Vauvauinnin edetessä lapsen annetaan tehdä itse asioita, esimerkiksi ennen reunalle nostettu lapsi kiipeääkin sinne itse, ja monia kertoja sukellutettu lapsi sukeltaakin oma-aloitteisesti reunalta. Yksi vauvauinnin tavoitteista on uintitoiminnan jatkuminen vauvauinnin jälkeen, johon pyrimme lapsia johdattamaan. Oma-aloitteinen lapsi oppii turvalliseen itsenäisyyteen ja myöhemmällä iällä uimataitoon.

Itku on viesti. Jos vauva uintiin tullessa itkee, joku asia pelottaa tai häiritsee häntä. Itkevää vauvaa ei tuoda väkisin uimaan, vaan tutkaillaan asiaa ja poistetaan ensin itkun syy, joka harvoin on itse vesi tai uiminen. Uinnin jälkeen yleensä itkettävät vilu, väsy tai nälkä, jotka ovat helposti ennakoitavissa ja nopeasti autettavissa.
Vauvauinnin ohjaajat antavat ideoita sekä leikkien ohjaajina altaassa. He ohjaavat vanhempia ohjaamaan ja vauvojaan, jotta vauvauinnista saataisiin kaikki hyöty irti. Omat vanhemmat tuntevat kuitenkin lapsensa parhaiten ja ovat siksi tämän parhaat opettajat. Ohjaajilla on vauvauinnista laajaa kokemusta sekä tietoja, joita he mielellään jakavat vanhempien kanssa. Vastuu lapsesta on altaassa kuitenkin aina vanhemmilla. Ohjaajat haluavat myös oppia lisää, joten jokainen perhe ja vauva on opettajamme.

Vauvan kanssa sukeltaminen aloitetaan leikkimällä, maistelemalla ja pärisyttämällä vettä. Ensimmäiset sukellukset tehdään vesikannua avuksi käyttäen, jolloin näkee sukellusrefleksin. Ohjaajat neuvovat sukellutuksia vanhemmille kädestä pitäen. Sukelluttamisista siirrytään pian itsenäisiin sukelluksiin. Lasta houkutellaan sukeltamaan, mutta lapsi saa päättää itse sukeltaako ja tekee myös itse sukelluksen. Monesti veden alle menemisessä riittää, kun ei liikaa varjele lasta.

Sukellukset eivät kuitenkaan ole vauvauinnin pääasia. Altaassa leikitään, lauletaan, kellutaan, lasketaan liukua, hypitään laidalta, noudetaan uppoesineitä, kontataan, kiipeillään, kävellään, valokuvataan. Jokaisella ryhmällä on vauvan ikään sovellettu etenevä ohjelma. Kaikkein tärkein on kuitenkin vapaa uintiaika, jolloin vauva päättää mitä itse haluaa tehdä.

Uinnin jälkeen vauva tarvitsee lämmintä, joten suihkun kautta lämmintä vaatetta päälle. Uinti on kuluttavaa hommaa, joten nälkäkin saattaa yllättää. Siis varaudu syöttämään lasta pukuhuoneessa uinnin jälkeen. Vauvauinnin jälkeen on hyvä laittaa imukykyinen vaippa, sillä vettä on tullut nieltyä ja unikin varmasti maistuu uintituokion jälkeen.

Vedessä oleilu saattaa kuivattaa ihoa, joten jotain perusvoidetta kannattaa ottaa mukaan. Jos lapsella on atooppinen iho, lapsi kannattaa rasvata hyvin uintia edeltävänä päivänä ja uinnin jälkeen uudelleen ihon ollessa vielä kosteannihkeä. Lasta ei kuitenkaan saa rasvata ennen uintia, koska silloin hän on vedessä liukas kuin saippua. Kaikki rasvaukset siis vasta uinnin jälkeen.

Vauvauintiin tullaan terveenä. Meikit pestään pois, korut ja kellot jäävät kaappiin. Peseydytään saippualla ilman uikkaria. Ensimmäisillä kerroilla ihan pienille vauvoille riittää lämmön säilyttämiseksi pyllynpesu. Hiukset kastellaan ja huuhdellaan. Pitkät hiukset kiinni. Kuivien hiusten kanssa käytetään uimalakkia.
Saunomaan mennään vasta uinnin jälkeen. Saunaan mennään ilman uikkaria, ja on hyvä käyttää myös omaa laudeliinaa. Uikkari on hyvä huuhdella uinnin jälkeen.

Kaikki infektiotaudit ja tulehdukset joko lapsilla tai vanhemmilla ovat este uintiin tulolle: hengitystieinfektiot, korvatulehdus, silmätulehdus, märkäiset ihoinfektiot, ripuli, oksennustaudit, virtsatieinfektio… Uimaan pääsee jälleen terveenä ja tarvittaessa lääkärintarkastuksen jälkeen. Pikku nuha ja tulehtumattomat ontelosyylät eivät ole uinnin este. Jos raskaudessa, syntymässä tai ennen uinnin aloittamista on ollut ongelmia vauvan terveyden kanssa, on hyvä keskustella uintiin tulemisesta lääkärin kanssa.